perjantai 31. toukokuuta 2013

tiistai 28. toukokuuta 2013

Varmat ohjeet objektiivinvalintaan

Hyväksi kuvaajaksi ei tulla päivässä, vaan huipulle – tai edes keskiverron yläpuolelle – pyrkiessään tulee ymmärtää se, että työtä on. Ja paljon. Vaikka osa ihmisistä on luovempia kuin toiset, ei luomisprosessi ole kiveen hakattu asia, vaan luovuutta voi oppia. Luovuudesta 90% onkin työtä, loput synnynnäistä silmää ja inspiraatiota.

Perusteiden hallinnalla voi itse kukainenkin kuitenkin päästä hieman lähemmäs tavoitettaan. Oli se sitten paremmat lomakuvat tai kenties valokuvaajan ammatti, on muutamia asioita, joita jokaisen kuvaajan tulisi pohtia. Erinomainen postaus blogikuvauksen perusasioista Black kohl-blogissa keskittyykin näihin, joten turhaanpa niitä uudelleen kirjoittelemaan! Sieltä löytyy myös juttua tarvittavasta kalustosta, mutta tässä postauksessa aion perehtyä vielä tarkemmin yhteen aiheeseen: objektiiveihin._MG_4447Mikä objektiivi?

Näennäisen tyhmä kysymys, sillä no, sehän on.. Ööö… Hmm, mitenhän tämän ilmaisisi? Wikipedia auttaa!

Objektiivi on linssi tai linssijärjestelmä, joka muodostaa optisen kuvan kohteesta.”

Eli siis asia, joka laitetaan kennon ja kuvattavan kohteen väliin. Hyvä, nyt ollaan kiinni asian ytimessä! Miten tämä liittyy kuvaamiseen?

Ensinnäkin: järjestelmäkameralla saa melko kehnoja kuvia ilman objektiivia. (Ei mennä neulanreikäkikkailuihin.) Objektiivi taittaa valoa siten, että se muodostaa kennolle päätyessään kuvan. Tähän perustuvat kaikkien objektiivien ominaisuudet ja pääosin myös niiden erot. Ja jotta voi valita itselleen parhaiten sopivat välineet, kannattaa niiden toimintaperusteista tajuaa jotain. Objektiivin tärkeimmät ominaisuudet ovatkin polttoväli ja valovoima.

Hä, poltto-mikä?

Polttoväli kertoo, kuinka laajan alan näkemästäsi asiasta objektiivi projisoi kennolle. Mitä pienempi millimetrikoko, sitä suurempi kuva-ala tallentuu. Mitä suurempi luku, sitä pienempi ala tallentuu. Millimetrimäärä itsessään kertoo jotain tosi hienoa fysiikkajuttua, jota on opeteltu joskus lukiossa, mutta sen ymmärtäminen tuskin on tärkeintä tässä vaiheessa!

Tässä yhteydessä on myös mainittava erot täyskennoisten sekä kroppikennoisten kameroiden suhtautumisessa objektiiveihin. Kinokoon kenno tarkoittaa 35-millistä filmiä vastaavaa kennon alaa, joka on filmiaikana ollut standardikoko. Täyskennoja löytyy sekä Canonilta että Nikonilta, mutta ne on tarkoitettu usein ammattikäyttöön – ja hintalappukin on sen mukainen. Tavallisen pulliaisen onkin ehkä tärkeintä ymmärtää käsite kroppauskerroin. Se tarkoittaa sitä, miten suuri osa objektiivin piirtoalasta päätyy kennolle. Havainnollistava piirros:

piirtoala… Jossa numerot sisimmässä suorakuutiossa meinaavat kroppikerrointa, joka kertoo luvun, jolla objektiivin polttoväli tulee kertoa, jotta saa ilmaistua kroppikennolle sen oikean millimetrimäärän, jonka objektiivi sitten näyttää. Esimerkiksi 50-millinen objektiivi onkin kroppikertoimella 1,6 (Canonilla CMOS-kenno) tai 1,5 (Nikonin kuluttajajärkkärit) noin 80-millinen objektiivi. Ottaessasi siis kuvan 85-millisellä objektiivilla täyskennokameralla, saat suunnilleen saman kuvakulman, kuin 50-millisellä objektiivilla käyttäessäsi kroppikennoa. Tämän asian ymmärtäminen ei aloittelijalle ole välttämätöntä, mutta mikäli sikäli joskus tulee aika siirtyä täyskennoon, on asia hyvä sisäistää ennen objektiiviostoksia!

Polttovälin perusteella objektiivit voidaankin lajitella laajakulmaisiin, “normaaliobjektiiveihin” sekä teleobjektiiveihin. Nämä jaot riippuvatkin siitä, onko käytössäsi täyskennoinen vai kroppikennoinen runko. Kroppikennolla jako menee suunnilleen näin (täyskennon arvot suluissa):

Laajakulma: 0-20mm (0-35mm)

Normaali: 20-40mm (35-70mm)

Tele: 60mm ylöspäin (90mm ylöspäin)

Näiden avulla voit karkeasti katseltuna miettiä, mihin luokkaan omat objektiivisi kuuluvatkaan. Tämän perusteella tapahtuu myös uuden objektiivin valinta. Jos kuvailet arkkitehtuuria ja sisätiloissa, on laajempi usein kaveri, mutta tirppametsillä mönkiessä telempi on parempi. Mutta miten valita, kun numerot vaan vilisevät silmissä? Siitä päästäänkin seuraavaan asiaan…

Zoomit ja kiinteäpolttoväliset objektiivit

Zoomaaminen tarkoittaa valokuvauskielellä objektiivin polttovälin muuttamista, ja tässä mielessä on olemassa kahdenlaisia objektiiveja: kiinteäpolttovälisiä ja zoom-objektiiveja. Useimmiten rungon mukana tuleva objektiivi kuuluu jälkimmäiseen kategoriaan, sillä 18-55 milliä kattaa yleisimmät kuvaustarpeet varsin hyvin ja sekä laajemmat maisemat että potretit onnistuvat näillä polttoväleillä mainiosti. Zoomeja löytyy kaikista luokista: laajiksista (Canon 10-20mm) teleihin (70-300mm).

Zoom-objektiiveissa onkin se etu, että ne toimivat usein jokapaikanhöylinä. 18-200mm objektiivi kattaakin melkein kaikki kuvaustilanteet, joista tavispulliainen voi itsensä löytää. Todellinen one size fits all! Miksi kaikki eivät sitten hanki tällaisia? Zoomaavuuden mukana menetetään usein kuitenkin kuvanlaadullisia ominaisuuksia, ja vielä tärkeämpää: niissä on usein huono valovoima, tai jos valovoima on suhteellisen hyvä, on hintalappu karmaiseva. Kiinteäpolttovälinen objektiivi taas on helpompi rakentaa niin, että valovoima säilyy, ja samalla kuvanlaatukin on usein parempi, ja hinta alhaisempi. Niin, siis…

Valovoima, täh?

Valovoima-käsitteen ymmärtämiseksi tulee ymmärtää se, mitä objektiivin aukko tarkoittaa. Sananmukaisesti sitä reikää, mistä valo pääsee kennolle._MG_4451Aukkoa ilmaistaan f-arvon avulla, joka ilmaistaan usein objektiivin merkkiä ja nimeä kertoessa joko pelkästään lukuna (1.8, 3.5-5.6) tai f jaettuna jollain (f/4). Mitä suurempi luku jakoviivan alta löytyy, sitä pienempi aukko on kyseessä. Valovoima tarkoittaakin suurinta mahdollista aukkoa, joka on objektiivilla mahdollinen. Aukkoa säätämällä voit saavuttaa erilaisen syväterävyysalueen ja ns. nopeilla (suurivalovoimaisilla) objektiiveilla myös hämärässä kuvaaminen on mahdollista. Zoom-objektiivissa voi olla myös vaihtuva valovoima, mikä tarkoittaa valovoiman muuttumista zoomattaessa. Useimmat kittilinssit ovatkin tällaisia.

Kuten kuvasta näkyy, ovat valovoimaisemmat objektiivit usein isompikokoisia suuremman lasimäärän vuoksi. Hintalappukin on usein suurempi, eikä kiinteäpolttovälinen objektiivi ole esimerkiksi matkoilla paras ratkaisu, ellei satu nauttimaan haasteista. (Tässä demonstroituu myös hyvin se, että kuvahan projisoituu kennolle ylösalaisin.)

Miten valitsen oikean objektiivin?

Usein kiinteä polttoväli = parempi valovoima. Suosittuja ovatkin 50-milliset objektiivit, jotka olivatkin filmikaudella niitä normaalipolttovälisiä. Nykyajan kropeissa ne ovat usein liian ahtaita, jolloin yleiskuvaukseen kannattaa valita noin 35 millin polttoväli. Ihmiskuvaukseen, toisaalta myös yleiskuvaukseen, 50mm on erityisesti kropilla oiva valinta, ja jos haluaa juuri potretteja varten suunnitellun objektiivin, kannattaa valita 85-millinen. Sitten alkaakin mennä jo tele-lintukuvaus-elukat –osastoon, jota alle tonnin hintaluokassa hallitsee Canonin L-sarjalainen 70-200 f/4. Useimmat parinsadan telezoomit ovatkin melkoista kuraa, positiivisena yllätyksenä tosin Canonin 55-250mm f/3.5-5.6 IS.

Jos hankit ensimmäistä objektiivia kit-objektiivin tilalle kyllästyttyäsi sen laatuun (tai siis, laadun puutteeseen), kannattaa laittaa satanen Canonin 50mm f/1.8 –objektiiviin, tai jos on useampia satasia, Sigman 50mm f/1.4 ja 35mm f/1.4 puolustavat paikkaansa. Ei zoom-puolikaan toivoton ole: telepolttovälisiä kiinteitä objektiiveja onkin miltei mahdoton löytää, mutta normipuolelta Tamronin 17-50mm f/2.8 on kohtuullisen valovoimainen ja kuvanlaadultaan erinoimainen kapistus – kohtuulliseen hintaan. Sekin on tuntuva päivitys 18-55mm kittischeissestä.

Jos haluat erikoisuuksia, on niitäkin olemassa! Esimerkiksi tilt-shift –objektiivilla saat maisemakuviisi miniatyyrifiilistä, kun taas fisheyellä saat aivan omanlaisensa laajisefektin. Harrastelijan tulisi myös pohtia, miten hoitaa lähikuvauksen, ja tähänkin tarkoitukseen löytyy makro-objektiiveja.

Tärkeintä onkin pohtia omia tarpeitaan valokuvauksen suhteen ja myös pohtia, minkälainen hankinta sopii budjettiin. Kannattaa kuitenkin muistaa, että halvalla ei tässä tapauksessa saa priimaa paria poikkeusta (Canon 50mm f/1.8) lukuunottamatta.

Vielä kertauksena! Mitäs nuo numerot objektiivin etupuolessa sitten meinasivatkaan?_MG_4443Tämän kilometripostauksen jälkeen tämän pitäisi olla niin sanotusti pala kakkua! ;) Mikäli toiveita jostain kamerapostausaiheesta herää, niin pistäkää vaan tulemaan. Kyseessä on aihe, josta voisin jaaritella vaikka vuoden…

Lopuksi linkkivinkkejä:

Digital Photography School (tutoriaaleja ja muuta kivaa)

Photojojo Store (kamerakrääsää)

DPReview (objektiivi- ja runkoarvosteluja)

Objektiivi.info (suomenkielisiä objektiiviarvosteluita)

DigitalRevTV (Youtube-kanava, johon olen itse jäänyt täysin koukkuun)

Pikseli DigiFAQ (täältä olen imenyt tietoa)

sunnuntai 12. toukokuuta 2013

Hyvää äitienpäivää!

_MG_3657

Oma äitienpäivänviettoni on mennyt buffet-lounaan ja tunnin mittaisen katumuslenkin merkeissä. Hyvä lopetus flunssalle, parempi alku ensi viikolle ;) Leikinpähän myös lähilinssien kanssa, pitkästä aikaa. Puissa ei vielä ole lehtiä, joten uhriksi joutui anoppikokelaalle hommattu kukkapuska. Sen lisäksi äitienpäivän kunniaksi veimme tuliaisiksi eilen leivottuja monsteripullia. Ensi kerralla hieman hillitymmin sen taikinan kanssa.._MG_3659

Hauskaa sunnuntai-illan jatkoa! ♥

perjantai 10. toukokuuta 2013

torstai 9. toukokuuta 2013

Uusi ulkoasu!

_MG_3486Kyllä, onnistuin vihdoinkin!

Blogi sai kauan kaipaamansa kasvojenkohotuksen useamman tunnin koodaustyön tuloksena, ja vihdoin on sellainen olo, että tästä kehtaa olla jopa ylpeä. Melko simppelihän tämä on, mutta niin on kirjoittajakin. (Ainakin useimmiten.) Heittäkäähän kommenttia ja kritiikkiä kommenttilootaan! :)

Takaisin tosielämään. Työlään blogiremontin lisäksi olen puuhastellut paljon muutakin, ja uuden kevätilmeen sai myös makuuhuone. Paljoahan siihen ei vaadittu, kun sänky käännettiin toisin päin ja sen avulla saatiin käyttöön pari aiemmin blokattua neliömetriä. Työpöytäkin vaihtoi paikkaa. Aiemmin olen viimeiseen asti välttänyt sen ääressä istumista ja se on toiminut lähinnä erilaisten papereiden säilytyspisteenä, mutta nyt tässä istuminen on ilo. Varsinkin, kun olohuoneen tulilatva siirtyi koristamaan työpistettä.._MG_3485_MG_3454Myös makuuhuoneen kirjahyllyn järjestely teki paljon. Vielä muutama päivä sitten se oli varsinainen kauhujen kammio, jota katsoessa teki mieli heittää hanskat tiskiin – riisikaupalla aanelosia odottamassa tuomiotaan, puolikuollut orkidea, epämääräistä kosmetiikkaa kasoittain, puolityhjiä säilytysrasioita.. Ymmärrätte yskän. Epätoivon laannuttua tartuin härkää sarvista ja pyyhin pölyjä, järjestelin ja heitin pois kaiken turhan. Kaikkea sitä ihminen tekeekin, ettei tarvitsisi lukea tentteihin ja kirjoittaa opinnäytetyötä.

Niin, ja se puolikuollut orkidea: hengissä se on, useammista murhayrityksistä huolimatta. Puskee uutta kukkavanaakin. Pitäisiköhän sille vihdoinkin hankkia oikea ruukku?_MG_3465